Ajattelin kertoa miten tähän on tultu...
Ensimmäinen viski mitä pääsin maistamaan ( siis sellainen jonka kehtaa mainita ) taitaa löytyä 70-luvun lopulta kun broidi toi YK-komennukseltaan kolme satiinipussiin piilotettua "savipulloa" 21 -vuotista Chivas Regalia. Silloin ei vielä tajunnut millaisesta nautintoaineesta oli kyse mutta hyvää se oli jo silloin.
Seuraavien vuosien ajan tuli juotua Ballantinesia ja Johnny Walkeria ( ja varmaan monia muitakin sekoite viskejä ) kunnes nykyisen vaimoni työpaikalla oli kesätöissä Skotlantilais-neitonen jonka kanssa pyörimme kesäisessä Suomessa. Hän kuuli että pidin viskistä ja tuli vierailulle, nähtyään baarini sisällön hän kysyi hieman hämillään; "Luulin sinun pitävän viskistä, eihän sinulla ole mitään sellaista kaapissa" ( taisi silloin olla Johnny Walkeria kaapissa) . Seuraavan kerran kun hän tuli käymään toi hän mukanaan pullon Single Maltia , merkkiä en enää muista mutta sille tielle jäätiin. Vuosi taisi silloin olla -85 tai -86.
Vuonna -87 kävimme Pariisissa ja kotimatkalla lentokentältä ostin pullon 10-vuotista Laphroaigia ja sen pullon avaaminen ja ensimmäisen pisaran maistaminen muutti ajatukseni mielijuomasta täysin. Savuinen juoma vei ajatukset jonnekkin aivan muualle ja antoi "syyn" nauttia alkoholista ihan eri tavalla kuin aiemmin.
Tuon jälkeen on hyllyssä aina ollut Laphroaigia mutta aina myös jotain muuta mallasviskiä. Onnekseni sain olla töissä yrityksessä jossa Lontoon Heathrown kenttä tuli tutuksi -90 luvulla ja varsinkin sen Whisky-store, sieltä tuli kannettua paljon erilaisia viskejä tutustumismielessä kotiin maisteltavaksi ja nimenomaan nautittavaksi. En ole koskaan ymmärtänyt heitä jotka ostavat hyvää juomaa oli se sitten viskiä tai konjakkia vain hyllyyn avaamattomana säilytettäväksi, mielestäni juomat on tehty nautittavaksi.
Vuosien varrella on harrastus voimistunut ja myös vaikuttanut lomasuunnitelmiin, pari vuotta sitten (2011 keväällä ) pääsin vihdoin käymään Skotlannissa ja Islayn saarella paikan päällä tutustumassa tuon jalon juoman valmistamiseen, kävin Lagavulinin ja Laphroaigin tislaamoilla kierroksella sekä Edinburghissa Whisky heritage "museossa" ja tietysti pääsin maistelemaan lukemattomia muita merkkejä.
Tänä vuonna kävin Viking Linen järjestämällä viskiristeilyllä jossa oli useita tasting-sessioita ja siellä kuulin että Teerenpelillä oli nyt tarjolla myös pienempiä tynnyrikokoja, aikanaan kun Teerenpeli aloitti tuon viskitynnyri-toiminnan oli koko n.250 litraa ja silloin se tuntui isolta, enkä tuntenut sellaisia ihmisiä että olisin saanut ryhmää kokoon. Tuntui että nyt on aika oikea ja arvelin tuntevani riittävän määrän samankaltaisia ihmisiä ja lopulta näin olikin. 15 viskin ystävää löytyi lopulta helposti ja sen mukaisesti on nyt laitettu tynnyri kypsymään.
Tällä hetkellä hyllyssä on 11 avattua pulloa joista 3 Laphroaigia mutta huomaan että nyt saattaa olla päiviä jolloin haetaan selvästi kevyempää viskiä.. silti merkistä riippumatta edelleenkin se paras hetki viikolla on kun perhe on siirtynyt unten maille ja itse voi rauhoittua nauttimaan hyvästä viskistä aivan omissa oloissaan...
JP
